Päätä särkee, kiukuttaa, hermot menee pienistäki asioista, turvottaa... On siis se aika kuukaudesta! Plaah. Tiesittekö, että lasten kanssa työskentely ja migreeni eivät todellakaan sovi yhteen? Totesin sen taas tänään jälleen kerran.. Päätä kolotti jo aamusta, joten otin pari särkylääkettä. Ei mitään apua... Mulla oli välivuoro eli se rankin vuoro kaiken lisäksi.. Puolenpäivän jälkeen alko jomottaan oikein kunnolla. Mihinkään ei oikein voinut keskittyä eikä lastenkaan kanssa jaksanut touhuta. Yhden aikaan menin vähäksi aikaa nukkariin pötkötteleen peiton alle. Ei auttanut.. Työkaveri anto sitten pari särkylääkettä lisää, kun itellä ei tietenkään ollut mukana. Oishan sitä voinut töistäkin lähteä kotiin, mutta enhän minä nyt minkään pääkivun takia lähde..! Mulla on nimittäin jo sellanen asenne migreeniä kohtaan, että se on osa elämää, minä kärsin ja jaksaa. Mun migreeni ei nimittäin koskaan ole sellasta, että se kaataa mut petiin, oksettaa jne. Tai koskaan ja koskaan.. Toisinaan oon kyllä ihan sängyn ja pimeän omanaki, mutta niitä kertoja on melko harvassa enää nykysin. Oon ala-asteelta lukioon (?) asti kärsiny melkeen joka päivä, tai ainaki viikoittain jonkusorttisesta päänsärystä. Lukion jälkeen ne helpotti, mutta on mulla vieläki pää kippee toisinaan. Ei onneksi enää niin usein!
Mulla on myös hermot todella tiukalla.. Minä räjähdän suurinpiirtein kaikesta, mitä avokki sanoo :D tänään käytiin Jyskissä tarkoituksena ostaa uusi päiväpeitto. Mulla oli jo se päiväpeitto käsissä ja aloin valkkaamaan kaveriksi paria koristetyynynpäällistä, kun avokki tuli inttämään siihen, ettei me sellaisia tarvita.. Siinä sitte jonku aikaa intettiin, minä menetin hermoni, heitin päiväpeiton menemään ja lähdin nenä pystyssä autolle.. Että sillälailla.
No, avokkiakin voi hieman syyttää tästä, koska sillä on joku ihme tapa aina kommentoida mun ostoksia. Maanantaina oltiin Kodin1:ssä vähän katselemassa. Mulla oli ostoskorissa jo pari kynttilää ja aloin katselemaan uusia punaisia/jouluisia patalappuja meidän keittiöön punaisten verhojen kaveriksi. Avokki tuli taas inttämään siihen, ettei mitään joulupatalappuja osteta tähän aikaan vuodesta! "Saat ostaa ne patalaput joulukuussa..." Mikä se on hemmetti sanomaan, mihin minä rahani käytän! Tulin siihen tulokseen, että turha mun on lähteä shoppailemaan sisustusjuttuja avokin kanssa, kun se ei anna mun ostaa mitään.. Pitää viikonloppuna lähteä yksin sisustusostoksille.. Kaikkea kivaa tekisi mieli ostella!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti