Työpäivä

Oli kyllä niin rankka työpäivä kuin oletinkin. Aivan järkyttävä! Meidän lto oli sairastunut, lapsista kukaan ei ollu poissa, elikkä lapsia oli 24 ja työntekijöitä yhteensä koko päivänä (ajalla 5.15-20.45) neljä kipaletta + yks avustaja, tettiläinen ja yks toisen ryhmän avustaja, joka kävi silloin tällöin auttamassa. 24 lapsesta alle 3-vuotiaita oli 10, joista yksvuotiaita 7 kappaletta.. Eli siinä oli jo lapsia 2½:lle työntekijälle.. Loput 14 lasta jäi 1½:lle työntekijälle. Näistä 24 lapsesta kaksi on lisäksi erityistä hoitoa tarvitsevaa ja jotka vievät yhden hoitajan huomion aina ruoka-aikoina.

Eli sanoisinko, että meleko hulinapäivä! Ensimmäisen työtunnin aikana etsin kuumeisesti puuttuvia lautasia, mukeja, nokkamukeja, haarukoita jne. ympäri päiväkotia, laitoin nukkarin valmiiksi, yritin järjestellä kaikille lapsille istumapaikat ruoka-ajaksi, syötin kahta, kolmea vauvaa yhtäaikaa, kuuntelin voimattomana yhden pienen itkua ja hätää syöttötuolissa ja yritin samalla lappaa lapsille ruokaa lautasille, toisella pienellä oli kakka housussa, yhdellä isommalla oli tullut samaan aikaan pissavahinko ulkona, toiset vauvat olivat jo syöneet ja istuivat odottamassa syöttötuolissa.....

Phuuh!

Onneksi se on kuitenkin ohi ja huomenna luvassa vähemmän lapsia. Mulla olis aamuvuoro ja herätys puoli viiden aikoihin.. Aamuherätykset on aivan persiistä, mutta kiva päästä kotiin hyvissä ajoin.

Huomenna luvassa lisää reissupostausta.

Maanantaipäivä

Töihin pitäis kiiruhtaa puolen tunnin päästä, mutta ei jaksattais yhtään! Onko tää edelleenki lomaväsymystä, vai johtuuko kellojen siirtämisestä vai ihan vaan syksystä ja pimeydestä? Tai kaikista kolmesta.. Lisäksi hirvittää vähän tää työpäivä. Meillon lapsia näillä näkymin tulossa 26 kappaletta.. Osahan saattaa olla kippeenä yms. Tilanne varmistuu sitte vasta ku pääsen töihin. Elikkä ei mitenkään kovin rauhallinen alotus tälle viikolle.. Loppuviikko onki sitte vähän rauhallisempaa. Mutta miksi, oi miksi se ryysispäivä pitää tupata heti viikon alkuun??

Mun oli tarkotus ehtiä nyt aamusella kuvaamaan reissun ostokset sekä eiliset shoppailut, mutta eihän tuo valo riitä mihinkään enkä salamalla haluais ottaa kuvia. Ja illalla ku tuun kottiin, on vielä pimeempää! Onneks pääsen huomenna puolenpäivän jälkeen töistä, sillon ehtii kuvaileen.

Nyt vaattehet päälle ja hoitamaan muksuja.

Reissu takana

Noniin! Nyt on syyslomareissu takana, oikeastaan se loppui jo torstaina ja perjantain olin töissä.. On ollut hieman lomaväsymystä ilmassa enkä ole jaksanut postailla. Mutta nyt ois luvassa muutama lomapostaus kera kuvien!

Tää postaus on pyhitetty laivassaololle. Käytiin siis Hki-Sthml-Hki -risteilyllä la-ma ja laivahan oli Silja Symphony. Oikeen siistin näkönen paatti.

 Promenade eli laivan kävelykatu.

 Vielä Helsingin satamassa.

 Kurkistus laivan kannelta sisälle.

 Promenade ilta-aikaan.

 Tukholman satamassa. Meidän edelle lipui Tallinkin laiva.

 Buffet ja kuuluisat katkaravut (joista en selviytynyt :D). Hyvää oli ruoka!

Omahyväinen pariskunta....

Laivalla oli oikein mukavaa, vaikka yöelämä ei ollutkaan mitenkään rattiriemukasta. Lauantaina ei uskaltanu kauheasti ottaa, koska aamuherätys oli siinä seiskan jälkeen. Sunnuntaina taas Symphonyn New York -baarissa oli hyyyyvin kuollut meno.. Yhen aikaan sielä oli ehkä semmoset 20 henkilöä meijän lisäksi :D Laivalla oliki lähinnä lapsiperheitä, ajankohta oli semmonen ja kuulemma Viking Linen risteilyt on enemmän nuorison mieleen.. Seuraavalla kerralla vaihetaan varmaanki Viikinkilaivoihin. 

Ruoka buffetissa oli kerrassaan mahtavaa! Alkuruuat vei kielen niin mennessään, että pääruuista jäi vähän laimea maku suuhun.. Söinki sitten enimmäkseen alkuruokia. Ne oli vaan niin hyviä! Ne kaikki kalat, salaatit yms. Laivalta en ostanu paljo mittään. Veljelle vähän tuliaisia ja itelle vähän iltajuomista, mutta siihenpä ne sitte jäiki. Muutenki koko reissulla oli hieman laihat ostokset, mutta ne sitten myöhemmin esittelyssä.

Lähtö käsillä..

Iiks, kääks, apua, ihanaa, kauhiaa!!

Puolen tunnin päästä avokin kaveri tulee noutamaan meijät ja heittää kentälle. Ja mulla jännittää iiiiiihan sikana! Naamaa punottaa ja kuumottaa ihan kummallisesti. Vattassa on perhosia, vessattaa! :D Voooooi kauhia tätä jännityksen määrää! Ja avokki vaan nauraa tuossa vieressä... Onhan tämä kieltämättä kyllä meleko pöhköä. :D

Laukut on pakattu ja kaikki pitäis olla mukana. Ruumaan menevä laukku paino abouttirallaa 10kg eli abouttirallaa samanmoisen määrän voin shoppaillakki :D

Mutta heipparallaa housut pallaa! (töissä lapset aina toivottelee, ku lähtevät kottiin.)

Stressaa..

Oon pakannu ja pessy pyykkiä koko aamun! Ja voin todeta, että onhan tuo pakkaaminen stressaavaa, huh. Mitäs sitä nyt pitää ottaa mukaan, muistinko kaikki, onhan kaikki tarvittavat asiakirjat matkoista mukana, monetko kengät tarvin, entä minkä laukun otan, mahtuuko ostokset tulomatkalla enää laukkuun jne. Mun pitäs ottaa mukaan jotain biletysvaatetta laivalle ja shoppailuvaatetta Helsinkiin ja Tukholmaan. Sitte pitäis ottaa jotain rennompaa, jotain millä voi tallustella hevosenpaskassa ihan huoletta ja semmoset vaatteet, jotka kestää kahen tanskandogin kuolat ja kahen kissan karvat. Veljen perheellä on nimittäin melkonen kokoelma elukoita: ainaki 16 kappaletta hevosia, kaks koiraa ja kaks kissaa.

Mietin jo, että pitäiskö ottaa kumisaappaat mukaan.. :D mutta oiskohan ne jo vähän liikaa..?

Pakkaamisen lisäksi stressaa se hemmetin lento.. Avokki jo aamulla naureskeli mun jännitykselle. Meinaa nimittäin olla jo nyt perhosia mahassa, vaikka lentoonki on vielä yli 24 tuntia.. Miksi pitääki olla tämmönen stressaaja??

Onneksi mulla on iltavuoro töissä. Ei ehi kauhiana miettiä koko hommaa..

Hki-Sthlm-Hki

Nyt vihdoinkin juttua meijän tulevasta syyslomareissusta! Onhan tätä tehtykin jo viikon verran :D

Perjantaina klo 19.20 lähtee lento kohti Helsinki-Vantaata, ja mua jännittää ihan sikana! Oon ollu kerran lentokoneessa (tai kaks, ku menin, ja tulin takasinki), ku mentiin vuonna 2001 Kreikkaan perheen kanssa lomaileen. Mulla on korkianpaikankammo.. Viime kesänä uskalsin elämäni ensimmäistä kertaa maailmanpyörään ja hyi helevata, ko meinas tulla pakokauhu ja ahistus sielä ylhäällä. Mutta toisaalta lentokonehan on ihan eri juttu.. Viimeksikki olin todennu vaan, ettei se niin paha ollukkaan! Se on kuitenki niin kauhian korkealla, ettei ees osaa pelätä.. Mutta se tunne siitä, ku mennään yläilmoihin. Ettei täältä pääse pois, jos tulee paniikki! Ja ne maholliset ilmakuopat, jotka laittaa mahan ihan veteläksi..

Hmm... Pohdinkohan mie tätä asiaa nyt aivan liikaa etukäteen? :D Eiköhän se tunnin lento mene ihan helposti..

Eka yö me vietellään Myrskylässä mun veljen luona ja lauantaina lähtee SiljaLine satamastaan klo 17. Ilta menee laivalla ja sunnuntaiaamuna mennään sitte maihin Tukholmaan. Laiva on Tukholmassa n. 9.30, luultavasti Suomen aikaa eli 8.30 Ruotsin aikaa... Eli meleko aikasin, ku Ruottissa aukiaa kaupat vasta yhentoista aikoihin.. Eli siinä olis parisen tuntia hukka-aikaa.. Klo 15 Ruotsin aikaa pitäis olla jo menossa takasin laivalle (aikasemminki). Eli ei hirveästi ehi shoppaileen, mutta onneksi meillon sitte Helsingissäki aikaa :) Vois kiertää ne kaupat, joita Helsingistä ei löydy.. Tai kattoo mitä ehtii.

SiljaLinen satama on melko kaukana Tukholman citystä. Meinattiin kulkia metrolla, koska se on halvin ja nopein vaihtoehto. Kunhan vaan osataan hypätä oikeaan metroon...

Tein meille shoppailureitin Googlemapsin avulla (HOX! Klikkaa kuvia isommiksi!) ja tuo onki kätevä, ku aikataulu on kuitenki meleko rajallinen. Kyseisissä putiikeissa ois tarkotus käydä, jos ei kaikissa ehitä niin tavotteena ainaki Åhlens, Gallerian, Weekday, BikBok, American Apparell ja Urbanstreet. Urbanoutfittersiinki oisin mieluusti menny, mutta se on sunnuntaisin auki vain joka kuukauen viiminen sunnuntai.

Reissun tarkotuksena on viettää laatuaikaa avokin kanssa ja tietenki shoppailla! Ainiin, ja syödä laivalla buffettia ainaki kolome tuntia! Aattelin kattella jo joululahjojaki tuolla reissulla. Olisin ainaki hyvissä ajoin liikenteessä, ku meinas viime vuonnaki mennä viime tippaan. Meille periaatteessa riittäis mukaan yks matkalaukkuki, mutta koska me saahan ottaa kaksi mukaan, niin tottakai me otetaan! Kuitenki tulee sitä tavaraa ostettua.

Oon kyllä niin innoissani ja kauhuissaniki tuosta reissusta! Ensinnäki se lentäminen, toisekseen se tukholmassa oleskelu ja paikasta toiseen osaaminen ja sitten se kieli sielä.. Mitenköhän sitä tulee toimeen huonolla ruottilla ja rallienglannilla?

Punasta tukassa

Mitenkäs minä onnistun pitämään etutukan ja sivun raidan kirkuvanpunaisena?

Tässäpäs vinkkiä hieman.

Kyseiset tuotteet ovat siis apunani.

Ekana käytin KC Professionalin ColorMaskia värinä Pepper:

KC Color Mask, sävyttävä ja korjaava hoito värjätyille hiuksille. KC Color Mask sisältää ainutlaatuisen AMD C11 -mikroemulsion, joka lukitsee väripigmentit hiuksen sisään ennennäkemättömän tehokkaasti. Saat hetkessä takaisin vastavärjättyjen hiusten loiston ja hehkun samalla kun B5 -vitamiini ja keratiinijohdannaiset korjaavat ja rakennepaikkaavat käsiteltyä hiusta. Väri voidaan antaa vaikuttaa lämmössä, esim. hoito hiuksiin ja saunaan, näin saadaan vieläkin parempi lopputulos. Käyttö: Levitä tasaisesti pyyhekuiviin hiuksiin, kampaa ja anna vaikuttaa 2-10 minuuttia riippuen halutusta voimakkuudesta. Huuhtele huolellisesti.

Sitten sain kampaajakaveriltani testiin Nutri Color Cremen sävyssä 600:

Hoitoaine joka palauttaa värjättyjen hiustesi värin vain 3 minuutissa. Revlon Professional Nutri Color Creme on suoraväri, joka myös hoitaa hiuksiasi. 

Tiivistetyt ionipigmentit tarttuvat sähköisen varauksen avulla käsiteltyihin hiuksiin tehden hiuksista sileät ja antistaattiset. AHA -hedelmähapot kosteuttavat, pehmentävät, ravitsevat ja selvittävät hiuksia tekemättä niitä raskaiksi. Ei sisällä ammoniakkia tai hapetetta, pH 4,5-5 - hiuksia kunnioittaen! Raikas kukkien ja hedelmien tuoksu. 13 sävyvaihtoehtoa. Käyttö: Levitä puhtaisiin, pyyhekuiviin hiuksiin, anna vaikuttaa 3 minuuttia, huuhtele. 

Molemmat ovat siis suoravärejä, jotka hoitavat hiusta. Tykkään enemmän tuosta Revlonista. Väri pysyy paremmin ja tarttuu nopeammin hiukseen kuin ColorMask. Väriä lisään päähäni suurinpiirtein joka toinen pesu, ettei haalistuisi ihan oranssiksi. Ja nämähän ei tartu tummiin hiuksiin, joten ei haittaa, jos menee väriä värjättyihin tummiin hiuksiin. Juurikasvu ottaa kyllä väriä hieman.

Töihin...

Kohta pitäis jaksaa töihin.. Arvatkaa huvittaako tippaakaan? No ei todellakaan! Mulla on harvoin semmosia aamuja, ettei millään huvita lähteä töihin.. Tänään on yks niistä harvoista. Johtuneekohan erittäin "rentouttavasta" viikonlopusta. Huh. Oisin tarvinnu vielä tämän päivän kokonaan viikonlopusta selviytymiseen.. Eilenki kuljin niinko pilvessä.. Väsäsin mie uunikalaaki jossain vaiheessa, mutta piti illalla vielä avokilta varmistaa, että teinhän mie sitä oikiasti. :D Nyt on vaan semmonen olo, ettei jaksa niitä kirkuvia lapsukaisia.. Vaikka ihania ne lapset on, ei siinä! Mun mielentila ei vaan oo nyt ihan kohillaan.. Onneksi on kuitenki iltavuoro, joten ei oo mitenkään raskas päivä.

Mie sain kehiteltyä itelleni viikonlopun aikana nuhanki.. Tuli vaan pikkusen huonoon ajankohtaan. Nimittäin en sais olla yhtään kipeenä, ko mennään viikon päästä veljen luo kylästeleen ja siellä kun on se pikkupotilas, jolla on melkosen huono vastustuskyky tällä hetkellä.. Elikkä tämä viikko menee vitamiineja popsien jne.

Ps. ootan kamalan innoissani jo lomaa! Lomapostausta tulossa kenties huomenna...

Huh, huh.

Viikonloppua on vietetty hyvinkin kosteissa merkeissä. Meillä oli tiedossa kahdet tuparit. Perjantaina minun kaverin ja lauantaina avokin kaverin tuparit.. Ja molemmissahan tuli käytyä ja juotuakin tuli ihan riittämiin.. Perjantaina meni lujaa ja lauantaipäivä meniki sitte lähinnä sohvalla makoillessa. Lauantaina ei jaksanu enää niin kauheasti eikä tänään krapulaa ollukkaan.. Tosin väsymystä on ilmassa. Meijän piti tänään lähteä pelaamaan sulkapalloaki, mutta peruinpa sitte ajan.. Ei vaan kykene! :D sulkapallon sijasta mennään kattelemaan iltasella leffaa - Johnny English :) Oon niin ilonen huomisesta iltavuorosta! 

Avokki kävi ostaan meille tänään auton.. Nyt meillä on kaks autoa. Ja ainoastaan sen takia, että tuolla toisella autolla ei voi ajaa talvella :D se on siis kesäauto ja nyt avokki osti talviauton.. Tai me ostettiin. Minen oo koskaan  ennen laittanu autoon rahaa. Nyt jouduin uhrautumaan..

Pitäsköhän tässä alkaa kohta laittamaan ittiään ihmisen näköseksi.. 

Huomenna lupaan tehhä valmiiksi Helsinki-Tukholma -suunnitelman ja kertoa vähän lisää meijän matkasta.

Hiusmuutos

Lupailin jo, että tekisin hiuspostauksen. Eli siis piti muistella menneitä ja kaivella vanhoja kuvia oikein urakalla.. Tai ei siinä kyllä kovin kauhea urakka ollut. Piti vain vähän muistella Irc-gallerian tunnuksia ja klikkailla itseni sisään :D ja kyllä! minulla on vielä tunnukset irc-galleriaan, vaikka en ole käynytkään siellä vuosiin.. Pitäisi poistaa koko tunnukset, mutta näköjään niistä on vielä hyötyäkin.

 Ensin kiidetään vuoteen 2005, jolloin olin n. 18-vuotias ja lukiossa. Olin teininä pitkään vaaleatukkainen blondi, joka omisti mahdottoman pörröiset hiukset. Pörröisyys johtui ihan vain siitä, etten harjannut hiuksiani koskaan.. Se oli silloin mielestäni todella cool!

 Jossain vaiheessa hiukseni alkoivat saada hieman punertavaa värisävyä ja harjastakin tuli ystäväni. Vuonna 2006 aloin värjätä hiuksiani rusehtavanpunaisilla väreillä (mm. sanahirviö vaalenruskeakuparimahonki...) Tämä kuva on otettu kesällä 2007.

 Tammikuussa 2008 halusin jotain uutta lookkia ja kiikutin kampaajalle kuvan rokkitukasta. Värinä edelleen rusehtavanpunainen, kuva hämää.

 Puoli vuotta myöhemmin hiukseni olivat kasvaneet näihin mittoihin.

Tähän asti hiuksiani oli leikannut joko äitini, siskoni, kampaaja ehkä pari kertaa ja minä itse (lähinnä otsatukkaa). Mutta sitten ystäväni valmistui parturi-kampaajaksi, ja siitähän se kaikki sitten lähti (lapasesta...) :D

 Hiukseni olivat lähes vuoden edellisenkaltaiset ylipitkät kuvotukset, kunnes ystäväni tuli kesällä 2009 meille kyläilemään. Hän otti ohjat käsiinsä ja loihti minulle aivan uuden lookin ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä!

Kesällä 2010 hiukseni näyttivät tältä. Toisinaan kävin ystäväni kotituolilla istumassa ja saksittavana ja leikkelin itse otsatukkaani, mutta muuta muutosta ei tapahtunut.

Syksyllä 2010 ennen muodonmuutosta näytin tältä. 

Yritin kasvattaa hiuksiani tulevaa muodonmuutosta varten.

 Marraskuussa 2010 olin hiusmallina ystävälleni, joka loihti mulle tällaisen lookin. Olin toivonutkin jotain radikaalia ja punaisia raitoja. Tosin raidoista ei sillä hetkellä tullut punaisia, vaan pikemminkin oransseja. Liekkitukka :D Onneksi en ole kauhean tarkka hiuksistani. Hiuksethan ne vain ovat, kasvavat takaisin, jos esim. leikkaus on mennyt pilalle.

Vajaan 3kk päästä, tammikuussa 2011, hiukseni näyttivät jo tältä!

Muistaakseni huhtikuussa värjäsin hiukseni tummanruskeiksi, koska tylsistyin punaiseen. Olin pari viikkoa ilman punaisia raitoja ja tuumasin, että jotain tästä nyt puuttuu! Punainen piti saada takaisin. Nyt tosin tekee mieli saada jotain muutosta.. Punaisesta väristä en haluaisi kuitenkaan luopua.

3. päivä

Kolmas sairastelupäivä menossa.. Tosin tänään on se kuumeeton päivä eli huomenna töihin! Alkaaki tämä sohvalla istuskeleminen jo hieman tympäseen.. Toisaalta oisin ihan hyvin voinu mennä tänäänki jo töihin. Energiaa ku riittää, mutta en taho sairastua uudestaan, varsinki ku perjantaina on luvassa ystäväpariskunnan tuparit! :)

Tänään oon mm.
- käyny suihkussa ja laittanu itteni nätiksi sitten lauantain..
- ottanu ittestäni kuvia ja ollu tyytymätön lähes kaikkiin.. :D
- pessy kaks koneellista tiskiä.. meillä on semmonen pikkuruinen tiskikone. Ihan jees kahelle ihmiselle, mutta ku ei oo tiskattu kahteen viikkoon (kröhöm).., niin sitä tiskiä riittää. Oisittepa nähny meijän keittiön aamulla.. Oikeastaan koko asunto on ihan karmaisevassa kunnossa.. Sitä se tekee, ko talon ainut nainen on sairaana.

Oon ollu nyt kolome päivää tekemättä periaatteessa mitään.. Mulla ois ollu siis kolome päivää aikaa tehä sitä Hki-Sthml-Hki -suunnitelmaa, mutta eih. Ei se oo vieläkään valmis! No, onhan tässä vielä puoltoista viikkoa aikaa.. Sen vaan tiedän, että luultavasti mennään metrolla cityyn ja takas laivalle.. Helpompaa, halvempaa ja nopeampaa. Senki tiedän, että Urban Outfittersiin en pääse, koska nettisivuilla luki, että se on vain joka kuukauden viiminen sunnuntai auki.. No, yks kauppa vähemmän.

Minä haluaisin toooodella kovasti kampaajalle! Mulla on ollu tämmönen tukka jo viime marraskuusta, tosin pienin muutoksin välillä. Nyt tää näyttää lähinnä potalta... Mun kaveri on parturi-kampaaja ja joka kerta ku meen kaverin luo kylästeleen, mun hiuksille tapahtuu jotain. Marraskuussa olin kaverin hiusmallina ja sain vähän väriä päähän ;) töissä lapset tuijottaa kauhian tarkasti mun hiuksia ja kyselee niistä; miksi sulla on punasta tukassa? Maalipurkki tippu päähän... :D 

Oon aatellu kirjotella enemmänki mun hiushistoriasta.. Kuhan saan aikaseksi.

Kummipoikani on Supermies!

26.11.2009 syntyi rakas kummipoikani, Sampo nimeltään.

Toukokuussa 2011 Sampolla todettiin syöpä.

Poika oli tuolloin vain 1,5 -vuotias.

Viimeksi olen nähnyt kummipoikaani pääsiäisenä. Veljeni perheineen asuu Etelä-Suomessa, joten ei sinne harmikseni kovinkaan usein pääse käymään. Pääsiäisenä poika oli hieman kiukkuinen eikä ihan oma itsensä. Ihmettelin vierailun aikana sitä, kuinka paljon vaaleampi (kalpeampi) hän oli veljeensä verrattuna. Veljen vaimo käytti poikaa vapun aikoihin terveyskeskuksessa. Lääkäri totesi kaiken olevan hyvin ja että kyseessä oli mitä luultavimmin kipukohtauksia, jotka voivat olla kuulemma ihan normaaleja tuon ikäiselle (??). Lääkäri antoi särkylääkettä.

Tuosta arvauskeskuskäynnistä suurinpiirtein parin viikon kuluttua poika vietiin uudestaan lääkärille, josta hänet lähetettiin heti Lastenklinikalle jatkotutkimuksiin. Pojan kyljestä löytyi syöpäkasvain.. Siitä sitten alkoi Lastenklinikan ja kodinvälinen rumba, sytostaattihoidot yms. Aika pian Sampolta jouduttiin operoimaan selkää, koska paha patti painoi pojan selkärankaa, mikä aiheutti sen, ettei kävely enää meinannut onnistua. Jo päivä leikkauksen jälkeen poika oli jaloillaan ja huomattavasti pirteämpi!

6.10.2011 eli viime torstaina pojalta leikattiin kasvaimenrippeet pois ja pitipä kolme kylkiluutakin poistaa (ne rakennettiin uudestaan). Sampo pääsi eilen kotiin leikkauksesta. Viidentenä päivänä leikkauksesta ja vain kaksi päivää teholta pääsynsä jälkeen! 

Sampo on kyllä melkoinen selviytyjä ja Supermies! Rankoista hoidoista huolimatta hän jaksaa hymyillä ja on iloinen, ja laittaa kuulemma Lastenklinikan osaston ihan sekaisin energisyydellään :)

 

Pientä blingiä!

Taas yksi tuubihuivi valmiina! Musta oikein, väärin -huivi. Lankana käytetty Novitan Softyä ja Novitan Rose Mohair Luxia. 

 Mohair Luxissa on ihanasti vähän blingblingiä, joten tuo pientä säväystä tähän perushuiviin.

Menee kaks kertaa kaulan ympärille, mutta melko tiukasti..

Ihanan lämmin!

Sairastelupäivän ilot

Eka sairastelupäivä takana. Avokki kävi hakemassa aamusella mulle vähän lääkitystä kaupasta ja apteekista.

Eiköhän noilla antimilla parane! :D

Oon alottanu ajankuluksi uutta neulejuttua. Tuubihuivia edelleen, mutta tätä en tee pyöröhuivilla. Ekaa kertaa kokeilussa myös palmikkoneulos. Katotaas nyt mitä tästä tulee, vai meneekö purkuun..

Huomisen oon vielä ainaki kotona.. Meillä on toinenki työntekijä sairastumassa, joten johtajalle pientä miettimisenaihetta, jos väki vähenee. No, saapahan huokasta helpotuksesta, ettei olla sairasteltu alkusyksystä, ku meiltä uupu yks työntekijä. Mutta työasioista kerron sitte tarkemmin vähän myöhemmin..

Tiedättekös. Tämän sairastelun lomassa on meillä avokin kanssa pientä juhlaakin ilmassa.. Vaikka ei mitenkään olla juhlittukaan.

Nimittäin viime vuonna 10.10.10 me mentiin kihloihin, mikä tietysti tarkoittaa sitä, että

tänään on meijän 1-vuotiskihlapäivä!

Onko siitäki muka jo niin kauan?

Sairastelupäivä..

Kuva: Google kuvahaku

Olo ei ole mikään hääppöinen.. Jo lauantaina mittailin lämpöä, mutta Lidlin mittarin mukaan (johon en luota täysin vieläkään) sitä ei ollu.. Tosin, jos mulla lämpö läheneeki 36,9:ää astetta, niin mulla on jo silloin veto ihan poissa.. Nimim. normilämpö on siinä 36 asteen tietämillä.. Eilen kuume sitte nousi ja enimmillään sitä on ollu 37,6. Nyt aamusta mittari näytti 37,3.. Jalkoja ja istumalihaksia särkee ihan hulluna. Kurkku on kippee..

Nyt oottelen, että avokki heräilis ja lähtis kauppaan ostaan mulle aamupalaa ja apteekkiin hommaamaan Burana-Ceetä ja Finrexiä..

Mut kaikista parasta tässä sairastelussa on, että saan kutoa menemään niin paljon ku haluan ja saan rauhassa suunnitella Helsinki-Tukholma -reissua. En oo vieläkään päässy suunnittelussa alkua pidemmälle. Se tyssäsi eilen nimittäin jo siihen, etten osannu päättää, millä kannattais mennä satamasta Tukholman keskustaan!

Lunta tulvillaan...

...on raikas talvi sää! No ei nyt ihan, mutta aamulla sohvalla istuessani ja ulos katsellessani, näkökenttääni ilmestyi jotain valkoista..

Se oli lunta! 

Jotenkin on aina erifiilis, kun näkee syksyllä ensimmäiset lumihiutaleet.

Sieltä se talvi, joulu ja pakkaset tulee ♥

Sittempä itse asiaan eli eilisiin ostoksiin. Kaupungilta lähti mukaan pari paitaa ja hiuslakka, vaikka mun ois pitäny ostaa urheiluvaatetusta, lyhty ja koruja.

Molemmat GT:stä. 

Sininen neule 14.95

Musta (Organic cotton) 12.95

En oo aikasemmin tykänny yhtään sinisestä eikä se mulle ees omasta mielestä sopinutkaan. Mutta koska avokkini rakastaa sinistä mun päällä jostain syystä ihan hirveesti, oon taipunu hieman.. Ja täytyy myöntää, että näille hiuksille sininen passaa melko hyvästi.

Musta pusero on aivan mahottoman oiva töihin! Aattelin rohmuta näitä enemmänkin...

Hulluilta Päiviltä lähti mukaan hiuslakka.

Nyt aion paneutua hieman Helsinki-Tukholma -reissun suunnitteluun, että saisin postausta siitäkin.

Nyt tohdin sen aloittaakin, koska perseeni kestää buranan voimalla istumatyöskentelynkin..

Kuumetta minulla ei ole Lidlin mittarin mukaan, mutta en kyllä luota siihen täysin.. Olo oli nimittäin aamullakin melko kipeä ja tönkkö ja neljä tuntia menikin mukavasti sohvalla peiton alla kyhjöttäen.

Helmineulottu tuubihuivi

Nyt ois sitten esittelyssä tämän syksyn ensimmäinen valmis tuubihuivi (tai ympyrähuivi tai mikä nyt onkaan...).

Lankana on harmaa Novita Jenika (halpislankaa) ja neuleena siis helmineule elikkä eka kierros oikeaa, väärää, oikeaa, väärää jne. ja sitte seuraava kierros oikean päälle väärää ja väärän päälle oikiaa jne. Tästä tulee melko jämäkkää tavaraa, joten huivin muotoilu tuottaa hieman hankaluuksia, mutta tykkään siltikin! Menee kolme kertaa kaulan ympärille.

And that's ME!

Kävin tänään kaupungilla oleskelemassa sellaiset nelisen tuntia. Ostoksiakin tuli tehtyä, mutta ei kylläkään niitä, mitä piti ostaa :D Nooh.. Ens kerralla sitte. Ostokset esittelyssä huomenna.

Illan olen neulonut uutta tuubihuivia. Oikeastaan sain sen valmiiksikin, mutta se pitäisi vain päätellä..ja inhoan sitä hommaa. Meinasin muuten ostaa Anttilasta taas uutta lankaa, mutta koska lankavarastoni pursuilevat yli äyräidensä, sain kuin sainkin hillittyä itseni. Olen kauhea hamstraamaan halpislankoja! Ja niitä sitten riittääkin..

Oloni on hieman kipeä.. Pää on kippee, samoin kurkku ja perselihakset huutaa hoosiannaa.. En tajua, miksi mulla menee aina perselihakset ihan tukkoon, ko oon tulossa kipeeksi... Kummallista. Mulla onki ollu jo varmaan viikon kurkku hieman kipeähkö. Ei oo kuitenkaan mitään muuta ollu, vaikka töissä onki paljon räkäsiä lapsia. Ihmettelen kyllä, että oon pysyny näinki terveenä! 

Nyt sohvalle nautiskelemaan kynttilänvalosta!

PENDULUM (UK/Australia) dj set with MC VERSE Teatria, Oulu

Kuten kuvista näkyy, Oulun Teatria kutsuu 11.11.2011!

Ootan überinnoissani!

Mutta nyt kohta kutsuu kaupunki ja shoppailuuuuut!

Periaatteessa mun pitäs säästää rahaa, koska syyslomalla ois kohteena Helsinki ja Tukholma, mutta voihan sitä aina jotain pientä ostaa eikös? 

Tänään ois tarkotuksena löytää jotain treenivaatteita (ai mullekko??), koruja ja lyhtyki ois ihan kiva.

Ps. Helsinki-Tukholma -reissusta on tulossa postausta lähiaikoina.

Camel

Viime viikonloppuna oli rakkaat siskoni ja siskonpoika meillä viikonloppuvierailulla. Tämähän tarkotti tietenki shoppailua ja sen me teimmeki. Mulla oli tarkotuksena ostaa uudet popot, joilla voi hyvillä mielin tallailla syksyllä ja talvellaki. Kengät sain hankittua ja kenkien takia piti ostaa jotain muutaki...

Kengät on Biancon ja aivan mahtavat jalassa! Kokeilin näitä mustanakin, mutta ei ne kolahtaneet niin kuin nämä kamelit. Väri mätsäsi hyvin mun nahkatakkiin, mutta koska mun talvitakki on musta, oli pakko ostaa kaveriksi jotain muutaki kamelia. Laukku on H&M:n ja langat bongasin Anttilasta. Langoista aion tehdä tuubihuivin.

Uusi startti.

Tämä blogi on ollu jäissä nyt abouttirallaa parisen kuukautta. Ei vain huvittanu kirjotella. Ei ollu mitään kirjotettavaakaan.. Mutta nyt oon aatellu ottaa ittiäni niskasta kiinni ja panostaa hieman enemmän tähän. Kuten näkyy, oon poistanu kaikki entiset kirjotukset ja alotan ihan puhtaalta pöydältä.

Living my life pysyy edelleen lifestyleblogina. Paljon muuttuu (ainakin toivon mukaan), mutta paljon pysyy myös samana. Laitan edelleen ruokaa, neulon, valokuvaan, shoppailen, biletän.. Isoin muutos tulee olemaan ehkä se, että annan tästä lähtien enemmän painoarvoa työlleni ja parisuhteen ruotiminen jää toissijaiseksi (jos ei sitten kokonaan pois). Ajattelin jopa, että olisin aloittanut aivan uuden blogin ihan vain työni ympärille, koska tuossa syksyllä oli töissä melkoista menoa! Blogi olisi siis ollut periaatteessa ajatustenpurkukanava. Mutta voinhan purkaa ajatuksia myös täälläkin. Ei työni tarvitse omaa blogia!

Kaikille tiedoksi siis, että olen tarhantätinä. Tarhantäti, joka näyttää 24-vuotiaan sijaan juuri ja juuri täysi-ikäiseltä, jota uudet ihmiset luulevat harjoittelijaksi, jolla on tatuointi eikä niin luonnollinen tukkakaan. Joka tykkää bilettää ja rakastaa elektronista musiikkia yli kaiken! Mutta toisinaan (aika useinkin) tykkää käpertyä sohvannurkkaan neulomaan. Tarhantätinä käytän paljon värikkäitä vaatteita, mutta nykyään olen huomannut vaatekaappini sisällön alkaneen huomattavasti tummeta.. Eli vapaa-ajalla olen tyyliltäni melko erilainen. Toisaalta, tyylini vaihtelee kyllä huimasti.

Tykkään shoppailla yksin. Jos shoppailen kaverin kanssa, en yleensä osta mitään. Neulon lähinnä tuubihuiveja, ympyrähuiveja (mitä ovatkaan) ja pipoja. Villasukkaa yritin kerran, mutta menetin hermoni kantapään kohdalla. Talvella lumilautailen ja vuodenympäri harrastan valokuvausta. Olen melkoinen tuuliviiri. Töissä olen lauhkea kuin lammas, kotona toisinaan hermoja kiristelevä akka. Saatan innostua jostain asiasta ihan hirmu paljon, mutta innostus lopahtaa sitten niin äkkiä kuin se syttyikin. Esimerkiksi kerran sain inspiraation hommata 2000 palan palapelin. Sain valmiiksi reunat, hermostuin taivaspaloihin ja työnsin koko palapelin sohvan alle.. Siellä se on edelleenkin.

Mutta tämä riittäköön alustukseksi.