Uusia tuulia töissä

Mulla alkoi tänään töissäni oikein jännä ajanjakso. Nimittäin meillä alotti lähihoitajaopiskelija ja oon tytön työpaikkaohjaaja. Aluksi olin sitä mieltä, etten oo valmis ottamaan opiskelijaa vielä enkä taho siihen paperiruljanssiin ja arvostelukeskusteluihin mukaan. Varsinkin, kun muistan ihan tarkkaan, minkälaisia tilanteita mun loppuarvioinnit oli ja kuinka niitä jännitin. Siksiki vähän epäröin, koska oon ite valmistunu melko vasta, mutta nyt ku tarkemmin ajattelee, niin sehän on vaan positiivinen asia! Toisaalta mulla on ihan parhaat kokemukset omista työpaikkaohjaajistani eikä opettajaohjaajissakaan mitään vikaa ollu. Itseasiassa on myös aika jännä sattuma, että tän opiskelijan ohjaava opettaja on samainen, mikä mullaki oli mun ihka ekassa harjottelussa. Semmonen höppänä mummeli, joka pyöräilee joka paikkaan ja joka on ehkä hieman jo dementoitunu :D

Opiskelijan tavattuani ja tän ekan päivän perusteella oon oikein hyvilläni, että ryhdyin hommaan. Tää antaa mulle hyvää kokemusta ja kasvattaa varmasti myös ammatillisestikin. Sain heti ekaksi opiskelijalta kätösiini ison kasan arvostelulappuja, joita mun pitää sitte aikanaan täytellä. Oon niitä aikoinani täytelly opiskelijan roolissa, nyt täyttelen niitä ohjaajan roolissa :) Huh, huh, siinä tulee olemaan hommaa, mutta otan haasteen vastaan. Oikeesti kannatan ottamaan opiskelijoita, vaikka ootki ite valmistunu vasta! Mie ainaki koen, että pystyn kannustamaan ja tsemppaamaan opiskelijaani erilailla kuin esim. 20 vuotta ammatissaan ollut. On mulla sen verran hyvät muistikuvat omista harjottelujaksoistani ja tehtävistä, mitä niitä varten piti vääntää. 

Muutama kysymys on kuitenkin putkahtanut mieleeni. Oonko tarpeeksi ammatillinen? Enhän ole liian kaverillinen, vai voiko olla liian kaverillinen? Miten ihmeessä pystyn arvioimaan häntä (oon todella huono toisten ihmisten arvioimisessa)? Mutta kaikesta huolimatta oon 

hirveen hirveen innoissani!!

Meillä oli tänään töissä ihan hirveen kummallinen aamu. Menin töihin klo 05:00, mutta lapsia ei näkyny eikä kuulunu. Ekojen lasten piti tulla viiden aikaan, mutta ne oliki sairastunu. Seuraava lapsi tuli vasta 05:40 (ja seki suoraan jatkamaan uniaan), joten hyvän aikaa ehin pyöritellä peukaloitani ennen ku seuraava lapsi tuli vartin yli kuus. Nämäki kaks lasta oli eskareita, joten siirtyivät omaan ryhmäänsä seiskan aikaan. Jonka jälkeen taas hengailin puol tuntia, jonka jälkeen opiskelija tulikin paikalle. Meillä oli sitte mukavasti puol tuntia aikaa jutella asioista ennen ku meijän avustaja toi aamupalaa. Aamupalaa oli ja kolme aikuista, mutta lapset puuttu edelleen :D onneksi siihen sitte kaks lasta tuli aamupalalle, ettei keittäjä ihan 

turhaan ollu puuroja keitelly. 

Töitten jälkeen nukuin pari tuntia ja neljän aikaan lähettiin toisen puoliskon kanssa hoitamaan vielä viimosia joululahjaostoksia. Nyt oon onneksi saanu hommattua kaikki joululahjat. Pitää tosin käydä ostaan lisää joulupaperia, että saan kaikki paketoitua. En halua ees ajatella kuin paljon oon käyttäny rahaa kaikkiin lahjoihin! Kaupustelureissun jälkeen oon pyykänny ja tiskannu, taas kerran. 

Nyt kohta aattelin mennä sändylle pötkötteleen ja taidan ottaa iltalukemiseksi opiskelijan antamat paperit :) mulla oli tänään töissä oikeesti hirveen pätevä ja tärkeä olo. Tunsin itteni isoksi (vaikka opiskelijatyttö oliki mua varmasti 20cm pitempi :D), aikuseksi ja ennen kaikkea ammattilaiseksi. Haluun ottaa tästä viidestä viikosta kaiken ilon irti ja olla mahdollisimman hyvä ohjaaja!